Sanavalintojen merkitys tietyssä asiayhteydessä, selvennystä iltanuotioon

Jos joltain on mennyt ohi niin mehän lähdettiin Danin kanssa Temppareihin sen takia, että meidän suhteen aitoutta epäiltiin vähän väliä ja kutsuttiin kulissiksi (joo ihan muuten vaan oltiin hankittu yhteinen auto, asunto ja pari koiraa). Mulle tultiin myös baarissa ja festareilla usein kertomaan, manipuloimaan ja yrittää saada pettämään sillä verukkeella, että Dani pettäis mua kaikilla sen keikkamatkoilla, mutta en vaan tietäis niistä. Se oli todella raskasta joutua koko ajan puolustelemaan itselle rakasta ihmistä ja tuntui turhauttavalta kun monet muut ei tienneet tai tunteneet sitä aitoa Dania, jonka minä tunsin. Haluttiin reissulla todistaa muille, että Danikin rakastaa mua yhtälailla kun minä sitä. Ja että se ei pettäisi mua, sillä se on yhden naisen mies, vaikka sen entinen julkisuus kuva toista oiskin antanut ymmärtää.

Tänään iltanuotiolla

Sen takia Sami usein mua iltanuotioilla roustas nimenomaan se tavote silmällä, että miten toi Danin rakkauden todistaminen muille on edennyt. Iltanuotio tuokiothan oli todellisuudessa paljon paljon pidempiä, joista ohjelmaan mahtunut rajallisen ajan vuoksi näytettäväksi nuo pari kysymystä per henkilö, vaikka sitä roustausta ja keskustelua asiasta ois tapahtunut enemmänkin. Se jonkun verran jättää asioita katsojalta näkemättä ja mahdollistaa väärin ymmärykset. En juurikaan mun videoilla  nähnyt tai saanut kuvaa, mitä Dani on tehnyt, kenen kanssa (ylipäätään treffikumppaneitakaan) ja mistä puhunut. Se jättää omaan päähän aika paljon kysymysmerkkejä ja arvailun varaan.

Nyt tänään tv:stä nähtävässä jaksossa iltanuotiolla monille voi särähtää se, kun sanoin, että tultiin tonne todistamaan, miten paljon Dani rakastaa mua ja, että eihän se kauheen hyvältä siihen asti ollut Danin osalta näyttänyt. Mulle ei oltu näytetty videoilla Danin herkistelyjä ja itkemisiä mun perään, mitä taas tv:ssä on näytetty. Danin videot mulle koostui pitkälti siitä, kuinka Dani oli vaan vetänyt sammumis kännit, riidellyt Eliaksen kanssa ja vältellyt tyttöjä. Sen näkemällä mun silmiin siis näytti siltä, ettei vielä oltu edistytty meidän tavotteessa. Mun silmissä Dani näyttäytyi siltä, että se ei ois edes puhunut musta mitään) vaan keskittynyt kaikkeen epäoleelliseen. Sen takia nimenomaan mun vastauksessakin keskittyin Daniin (mulle ja muille se oli jo itsestäänselvyys alusta alkaen, että mä rakastin Dania enemmän kuin mitään).

Onko aidosti selvinnyt houkutuksesta jos on kiertänyt sen kaukaa?

Ja kun lähdettiin tonne, niin sovittiin, että pidetään hauskaa ja annetaan ymmärtää, muttei ymmärretä antaa. Ja jotta meiän rakkauden kestävyyden pystyis aidosti todistamaan, niin se vaati sen, että itseään haastaa ja koettelee. Silloin jos sinkut kiertää kaukaa ja selviää tuolta yhdessä kotiin niin ei voi aidosti sanoa selvinneensä houkutuksesta ja tosta parisuhdepelistä. Välttely ei kerro mitään suhteen kestävyydestä eikä tosi elämässäkään muiden ihmisten tapaamista ja tutustumista voi ikuisesti välttää.

Ja koska Dani oli mun ensimmäinen rakkaus ja kunnon parisuhde, niin mistä mä pystyin aidosti tietämään, että se ihminen ois aidosti mun sielunkumppani ja haluisin elää sen kanssa koko loppuelämän, jos en ois koskaan kyseenalaistanut sitä. Mitä jos se oiskin vaan sillä hetkellä tuntunut oikealta, koska ei ollut mitään vertailukuvaa entuudestaan, että mitä se tosirakkaus on?

Ja vaikka meidän suhteessa oli alusta alkaen ollut vahva luottamus toisiimme, oli Dani usein suhteen alkupuolella mustasukkainen kun näki mut juttelemassa mun miespuolisten ystävien kanssa. Sen takia mä halusin myös itse pelata ton reissun sillei, että voin sanoa haastaneen itseäni ja siitä huolimatta selvinneeni houkutuksista ja todistaa Danille, että ei oo syytä huoleen ja en aio vaihtaa sitä keneenkään. Elämässä varmasti myöhemminkin voi tulla ihastuksia, joten halusin näyttää, että ihastus ja rakastaminen on täysin eri asia. Ja meidän suhteessahan varsinaista ihastusvaihetta ei edes ollut vaan oltiin alkuun hyviä ystäviä ja yks päivä huomasin olevani yltäpäältä rakastunut Daniin.

Aina ollut flirtti ja hauskanpitäjä luonteeltani, se on osa minua

Oon tosi elämässäkin kova bilettäjä, ja sitten kun mennään niin mennään täysillä ja pidetään hauskaa. Ja mun mielestä flirttailu on osa hauskanpitoa (muutenkin kuin viihteellä). Se on jännittävää ja pääsee jotenkin itse kosketuksiin oman viehätysvoimansa kanssa. Mulle se on omanlainen elämän suola – säilyy jännitys eikä elämä muutu kankean tylsäksi. Oon aina ollut hyvin flirtti luonteeltani ja tuun jatkossakin olemaan, se on osa mun luonnetta.

Kun ollaan porukassa niin pidetään hauskaa, murehtia ehtii muutenkin liiakseen

Oon yleensä aina se porukan hölösuu ja pitämässä huolen, että kaikilla ois aina hauskaa. Tuollakin olin usein keksimässä aktiviteettia ja muuta, että saatiin myös muiden tyttöjen mielialaa kohotettua. Meille tulikin jossain kohti sen myötä tavaksi ennen iltanuotiota tanssia tyttöjen kanssa, niin fiilistellen kun vaan voi ja se oikeesti auttoi. Ne iltanuotiot ei ollut mitään mukavia paikkoja, joten ennen sinne pääsyä jokainen meistä meinasi hajota palasiksi stressistä ja pelosta. Oli siis kiva hetkeksi unohtaa se tuleva koitos ja elää siinä hetkessä läsnä ja nauttia siitä seurasta. Oli niin ihanaa nähdä Vilmankin kasvoilla niin onnellinen hymy ja se ilo siinä hetkessä. Kuten Jantekin bileissä näytti Vilmalle videota tästä hetkestä niin se oli niin sydäntä lämmittävää katsottavaa oikeasti, että karvatkin nousi pystyyn.

Koska olin ollut mukana jo aiemmin, tiesin, kuinka arvokasta se rajallinen aika tuolla on ja kuinka täysin samanlaista kokemusta ei tulisi enää eteen. Sen takia halusin tuolla myös usein keskittyä itsekin siihen hauskan pitämiseen, silloin kun oltiin treffeillä ja bileissä niin pyrin ottamaan kaiken ilon niistä irti, koska suurempi osa vuorokaudesta meni omiin ajatuksiin ja ikävöintiin hukuttautuessa. Mä ajattelin dania tuolla päivittäin – usein itkin siitä haastatteluissakin, mutta en halunnut kuluttaa mun koko reissua yksin nurkassa istuen ja itkien vaan saada aina hetkeksi ajatuksia myös muualle, jottei koko reissusta tulis yhtä selviytymistä vaan sais myös hauskoja kokemuksia sieltä matkaan.

Pitkät päivät, joihin mahtui paljon muutakin kuin mitä ohjelmasta katsojille näkyy

Tuolla yhden päivän aikana ehti kyllä murehtimaan sitä omaa suhdetta Ja Dania aivan riittämiin. Mun päiväkirjavihko, mitä pidettiin Danin kanssa täytty päivittäin kovaa vauhtia ja yhtä täyteen kuin Daninkin vihko. Silloin kun ei kuvattu niin usein vetäydyin rantaviivalle yksinään kirjottamaan Danille ja palasin itkuisin silmin muiden luo hyvinkin poissaolevana. Kuten Danikin blogissaan, niin minäkin perässä eli tuun myös jakamaan tänne postauksien oheen otteita mun päiväkirjasta. Oli ihan hauska huomata, kuinka meidän päiväkirjoista löytyi aika samanlaisia pohdintoja samoilta päiviltä – ihan hyvässä synkassa toimittu ilman kommunikointi mahdollisuutta. Kaikkein henkilökohtaisimmat asiat kuitenkin jätän mun ja Danin välisiksi.

Päivä 4. – Ote päiväkirjasta:

“Oot mun maailman rakkain ihminen enkä haluu ikinä menettää sua. Tää todellisuus ja se menettämisen pelko iski vasten kasvoja, jonka takia tunteet on heitellyt täysin yllättävällä tavalla maasta taivaisiin. Onneks Kallesta on löytynyt juttukaveri ja nimenomaan sellainen, joka ei oo lainkaan kyseenalaistanut meidän suhdetta, arvostaa sitä, mitä meillä on eikä haluis tulla väliin ja saa paremmalle mielelle paskalla huumorillaan kaikkien itkukohtauksien jälkeen.

Oon itkenyt ja ollut itkun partaalla joka päivä, koska mulla on niin hirveen ikävä sua. Mietin, että mitä sulle kuuluu.”

Mulla oli myös ananaksen muotoisessa kehyksessä Danin kuva sängyn päädyssä, mitä aina tuijottelin iltaisin ja toivotin hyvät yöt ja kerroin rakastavani häntä enemmän kuin mitään muuta. Eli kyllä mä ajattelin ja ikävöin sitä, vaikkei se katsojille oo ainekaan tähän asti hirveästi näkynytkään. Tää on oleellinen asia muistaa, että siellä tapahtui paljon muutakin sellaista, mitä olisi voinut näyttää (mutta koska ohjelma-aika on rajallinen niin tottakai ohjelmaan on poimittu parhaat palat katsojille). Ja sit on tosiaan kaikki nämä, mitä jokainen on käynyt oman pään sisällä, mitä ei ole kameroille voitukaan saada talteen.

Puhumattakaan viime postauksessa puhumista väärien mielikuvien luomisesta kun materiaali on puutteellista. Esimerkiksi viime jaksoissa mursin varpaani ryhmätreffeillä laivalla, joka verotti sitten koko loppupäivän päivän ja päivät siitä eteenpäin. Kovan kivun takia päädyin menemään bileistä ajoissa nukkumaan ja Kalle tuli saattamaan mut meiän huoneiston ovelle. Halasi poskipusun kera hyvän yön toivotukseksi. Tämäkin on pusikkoisen maaston vuoksi joidenkin silmiin voinut näyttää oikealta pusulta kun kuulunut vain ääni, vaikka kyseessä oli vain poskipusu – mikä on ainekin mun kaveripiirissä täysin normaalia ja myös jopa Daninkin Puolan sukujuurien mukaisesti tuttavallinen tervehtimistapa. En ikinä oma-alotteisesti tai ehtoisesti lähtisi pussaamaan toista huulille, jos oon parisuhteessa.

Päivä 6. – Ote päiväkirjasta:

“Loukkasin eilen varpaani ja se verotti, joten menin ajoissa nukkumaan. Oli mukava nähdä iltanuotiolla jo muutakin kuin sammumista ja tappelua. Siellä oli jo vähän ilosempi Dani. Kuitenkin mietin vain, että ikävöitkö mua? Muistatko sä enää edes mua? Markus sano sen haastattelussa, että sä et juuri kellekään avaudu. Tällä hetkellä videoissa ei oo näkynyt mitään sellaista, mistä ois näkynyt, että sä puhuisit musta tai ylipäätään meidän suhteesta mitään. Toivoisin, että voisit egoilun sijaan keskittyä enemmän tuomaan esiin sitä aitoa Dania.

Murehdin myös koko aika, että ymmärrätkö mun ja Kallen välejä, kun ei voida kommunikoida ja pääse selventämään asiaa. Sitä saadaan varmasti myös videoilla paisuteltua. Sen seurassa on hauskaa ja se kuuntelee, kun tarviin juttuseuraa. Jos täällä ei puhuis kellekään, niin kyllä pää hajois.

Hirveä ikävä! Mä edelleen rakastan sua ja oon koko aika päivä päivältä varmempi, että haluan olla sun kanssa.”

Flirtti on elämän suola

Se on osa mun puhetapaa, että heitän rivoa läppää ja flirttailen – ollut aina osa mua ja tulee olemaan. Ei se kuitenkaan tarkota mulle mitään vakavampaa. Ja sen takia mä aikanaan Daniinkin rakastuin. Dani oli ensimmäinen ihminen, kuka mua ei koittanut sitoa kahleisiin. Pystyttiin hetki alusta alkaen puhumaan avoimesti ihan kaikesta ja esimerkiksi kertomaan, jos joku mies tai nainen oli hyvännäköinen tai vaikka yhdessä puristeltu mun kavereitten tissejä. Itseasiassa meidän molempien ystävät onkin usein hämmästellyt sitä, että miten me voidaan olla niin rentoja ja vapaita parisuhteessa ja toivonut samaa omalta parisuhteeltaan. Mun mielestä jos parisuhteessa se luottamus ja avoimuus on kunnossa niin ei oo mitään tarvetta kahlita toista millään tasolla – kaikki ajatukset ja tunteet on sallittuja sanoa ääneen ja fyysinen kosketus ei oo pahasta, jossei siinä oo mitään seksuaalista taka-ajatuksena (kuten toi tissienpuristelu on mulle ainekin ihan viatonta hauskanpitoa). Ja meillähän fyysisenä rajana menee suutelu (huulille) ja seksi – halailu, toisen kainalossa makaaminen tai poskipusu ei ole meidän parisuhteessa pettämistä.

Jokaisella parillahan on omat yksilöllisesti määrittelemät rajansa, eikä sen takia voi olettaa, että kaikilla ois samat rajat. Me ollaan erilaisia ihmisiä ja halutaan suhteilta eri asioita. Ja meidän suhteessa läheisyyttä on tottunut saamaan niin paljon, että tiedostettiin jo etukäteen, että se läheisyyden kaipuu tulee varmasti tuolla eteen ja sen vuoksi sovittiin, että halailu ja muu läheisyyden hakeminen on sallittua, kun ei vaan ylitä meidän pettämisen rajaa. Ollaan myös molemmat rivon/likaisen/härskin/kaksimielisen/flirttailu -huumorin ystäviä ja usein kaverienkin kesken porukassa heitetään tällaisia toisten kavereille eikä siitä kumpikaan ole koskaan ottanut itseensä tai kokenut sitä minään uhkana.

Mulle flirttailu on elämän suola, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että haluaisin edetä siitä eteenpäin. Mun ja Danin suhteessa alusta alkaen on ollut vahva luottamus. Jos ollaan vaikka oltu ulkona sen jätkäkavereitten kanssa niin oon voinut antaa heille pusun tai nukkua vieressä, ilman, että se tarkoittais mitään sen enempää. Mä oon hyvin ihmisrakas ja tykkään läheisyydestä ja näyttää ja kertoa sen, jos mun ympärillä olevat ihmiset on mulle rakkaita.

Jos kiinnostaa tutustua paremmin mun luonteeseen, ymmärtää paremmin sitä, miten päästän jotkut ihmiset niin lähelle mua lyhyessä ajassa ja ylipäätään siihen, minkälainen mä olen ystävänä, kumppanina ja läheisenä niin suosittelen lukemaan viimeisimmän postaukseni erityisherkistä ihmisistä. En ole niin tyhmä tai idiootti, mitä ohjelma voi antaa minua tuntematta olettaa. Enkä myöskään ole niin tunteeton kuin ohjelman leikkauksilla voidaan saadaan näyttämään. Päinvastoin, tunnen kaikki tunteet erityisherkän luonteeni vuoksi normaalia vahvempina ja olen kaikkein sitoutuneimpia ja kaikkensa suhteen eteen antavimpia niissä ihmissuhteissa, joita elämääni päästän.

Jo meidän parisuhteen alkukin kertoo siitä. En olisi päästänyt Dania (ensimmäisenä ihmisenä, kuka on päässyt yhtä lähelle mua kuin minä itse) mua noin lähelle ja ryhtynyt parisuhteeseen, jos en jo silloin ois ollut 100 % varma, että mä haluan olla sen ihmisen kanssa ja jakaa rakkauden niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Ja aito rakkaus kestää kaikki suhteen koettelemukset. Sen että, kestikö se todellisuudessa, sitä ei tarina vielä paljasta. Mutta jos jo kutosjakson kohdalla ollaan syvemmällä leikissä kun ois ennen tonne lähtöä koskaan kuviteltukaan, ei oo helppo loppumatka…

Sen lisäksi, että voit itse saavuttaa kyseisen postauksen avulla parempaa itsetuntemusta (jos sinussa on erityisherkän piirteitä), opit myös ymmärtämään muita, sinusta poikkeavia, erilaisia ihmisiä ja heidän käyttäytymistään. Jokainen meistä on oma ainutlaatuinen yksilönsä ja kenenkään ei tulisi muuttaa itseään miksikään muuksi kuin luonteeltaan on – korkeintaan kehittää itseään ja ominaisuuksiaan, mutta ei muuttaa.

Jos jaksoit lukea tänne asti ja tykkäsit niin suuret arvostukset minulta, jos haluat jakaa tätä postausta eteenpäin. <3 Palataan näiden temppari juttujen pariin täällä blogissa taas viikon päästä.